Kultakala

Kultakala on ”karppikala” .Se on alunperin itäisestä Aasiasta kotoisin oleva makeanveden kala, jonka värikkäimmät lajit on tullut erityisen tunnetuksi lemmikkikaloina. Kultakaloja on upean värityksensä vuoksi pidetty lemmikkeinä akvaarioissa, lammissa ja vesipuutarhoissa tiettävästi jo peräti useita tuhansia vuosia sitten Kiinassa. 1600-luvulla kultakalojen metallinhohtoiset suomut olivat suosittuja Etelä-Euroopassa, jossa niiden katsottiin symboloivan hyvää onnea. Jonkin aikaa miehillä olikin tapana lahjoittaa ensimmäisenä hääpäivänään vaimolleen kultakalan suomuja eräänlaisena symbolina tulevista onnen vuosista. Erityisen suureen suosioon kultakalat tulivat 1800-luvun puolivälissä, jolloin niistä tuli suosittuja lemmikkejä Pohjois-Amerikassa. Monikaan ei tiedä, että kultakaloista on olemassa nimestään huolimatta monia muunkin värisiä lajeja kuin oransseja, sillä kultakala voi aivan yhtä hyvin olla väritykseltään keltainen, valkoinen tai musta.

Kultakala on sosiaalinen kala, joka viihtyy erityisen hyvin toisten kultakalojen seurassa. Niiden kesken esiintyy harvoin aggressiivisuutta ja useimmiten taistelutilanteet liittyvät ruokaan. Toisinaan kuulee sanottavan, että kultakalalla on äärettömän lyhyt muisti. Tämä on kuitenkin fiktiota, sillä tutkimusten mukaan kultakalan muisti ulottuu jopa kolmen kuukauden päähän ja itse asiassa kyseessä on varsin älykäs kalalaji. Kultakala pystyy nimittäin tunnistamaan eri värejä ja ääniä ja siten jopa ihmisiä, joten ainakin teoriassa se kykenee tunnistamaan esimerkiksi oman omistajansa. Usein kultakala saattaakin esimerkiksi yrittää piiloutua havaitessaan, että akvaarion ääreen tulee tuntematon henkilö.