Luonnon tarkkailijana ja intohimoisena kalastajana olen vuosien varrella oppinut, että ekosysteemit ovat täynnä yllättäviä yhteyksiä. Usein ajattelemme eläimiä tiukasti omien elinympäristöjensä edustajina: kala vedessä, lintu ilmassa ja käärme kuivalla maalla. Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Yksi mielenkiintoisimmista esimerkeistä tästä on Suomen ainoan myrkyllisen käärmeen, kyyn (Vipera berus), suhde vesistöihin. Vaikka moni mieltää kyyn kallioiden ja hakkuuaukeiden asukiksi, sen elämässä vesistöjen läheisyydellä on usein ratkaiseva merkitys, joka paljastaa luonnon ravintoverkkojen hienovaraisen kudelman.
Kyyn elintavat ja rooli vesistöjen lähellä
Vaikka kyy tunnetaan auringonpalvojana, joka viihtyy lämpimillä ja kuivilla paikoilla, sen elinympäristön valintaan vaikuttaa ennen kaikkea yksi tekijä: ravinnon saatavuus. Tämä selittää, miksi kyitä tavataan usein monenlaisten ympäristöjen rajavyöhykkeillä, kuten peltojen ja soiden laitamilla sekä vesistöjen tuntumassa. Erityisesti kosteat ja rehevät alueet tarjoavat kyylle ihanteellisen yhdistelmän suojaa ja saalista. Kyse ei ole siitä, että kyy olisi varsinainen vesieläin, vaan siitä, että vesi ylläpitää elämää, joka puolestaan ylläpitää kyytä.
Ravinto on avainasemassa
Kyyn ja vesistöjen välinen yhteys kiteytyy sen ruokavalioon. Aikuiset kyyt saalistavat pääasiassa pikkunisäkkäitä, kuten myyriä ja hiiriä, sekä sisiliskoja. Nuorille kyille sammakkoeläimet ovat kuitenkin elintärkeä ravinnonlähde, mikä luo suoran linkin vesiekosysteemiin. Kosteikot, lammet ja ojat ovat sammakoiden lisääntymis- ja elinalueita. Erityisesti loppukesästä, kun nuoret sammakot nousevat vedestä maalle, ne tarjoavat nuorille kyille runsaan ja helpon ravinnonlähteen. Tutkimusten mukaan nuoret kyyt voivat kerääntyä tällaisten “sammakkotehtaiden” äärelle kerätäkseen massaa ennen talvehtimista. Tämä käyttäytyminen osoittaa suoran ja kriittisen riippuvuussuhteen.
Kyy vai rantakäärme: Yleinen sekaannus vesistön rannalla
Usein kysytään, saalistaako kyy myös kaloja. Tähän liittyy ristiriitaista tietoa, mutta yleisesti ottaen kyy ei ole aktiivinen kalastaja. Se on kyllä taitava uimari, mutta se ei metsästä kaloja vedestä. On toki mahdollista, että kyy voi opportunistisesti napata rantaan ajautuneen tai matalassa vedessä kuolevan kalan, mutta tämä on harvinaista. Pääasiallinen vuorovaikutus vesieläinten kanssa tapahtuu sammakkoeläinten kautta. Todellinen vesistöjen kalastaja on kyyn usein sekoitettu serkku, rantakäärme (Natrix natrix). Rantakäärme on erinomainen uimari ja sukeltaja, jonka ruokavalioon kalat kuuluvat olennaisena osana.
Tunnista käärmeet vesistön äärellä
Onkin tärkeää osata erottaa nämä kaksi lajia toisistaan vesistön äärellä liikuttaessa. Rantakäärmeellä on tyypillisesti keltaiset tai valkoiset niskalaikut ja pyöreä silmäterä, kun taas kyyn silmäterä on pystysuora viiru. Rantakäärme on myös yleensä kyytä kookkaampi ja hoikempi. Tunnistaminen auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja vähentää turhaa pelkoa.
Kohtaamiset ihmisen kanssa vesien äärellä
Koska ihmiset ja kyyt hakeutuvat samoille alueille, kuten aurinkoisille ja suojaisille paikoille vesistöjen lähelle, kohtaamiset ovat väistämättömiä. Uimarannat, laiturit ja mökkirannat ovat tyypillisiä paikkoja, joissa kyy voi tulla vastaan. Ihmisen rakenteet, kuten laiturien ja terassien alustat, tarjoavat kyylle erinomaisia piilo- ja paistattelupaikkoja. Lisäksi huolimattomasti jätetyt ruoantähteet voivat houkutella paikalle jyrsijöitä, jotka puolestaan vetävät kyitä puoleensa. Onkin raportoitu tapauksista, joissa kyyt ovat asettuneet asutuksen lähelle hyödyntäen ihmisen luomia rakenteita.
Miten toimia, kun kyy tulee vastaan
Vaikka kyy pyrkii aina väistämään ihmistä, on hyvä tietää, miten toimia, jos kohtaaminen tapahtuu. Vuodesta 2023 lähtien kyy on ollut rauhoitettu, mutta sen saa edelleen siirtää, jos se aiheuttaa vaaraa pihapiirissä. Onneksi on olemassa erinomaisia resursseja, jotka tarjoavat mielenrauhaa ja turvallisuutta. Esimerkiksi kattava tietopaketti siitä, miten tunnistaa ja kohdata kyy turvallisesti, on korvaamaton apu kaikille luonnossa liikkujille, sillä se antaa selkeät ensiapuohjeet pureman varalle ja neuvoja ennaltaehkäisyyn.
Ekosysteemin näkymättömät yhteydet
Kyyn suhde vesistöihin on täydellinen esimerkki luonnon monimutkaisista ja usein näkymättömistä yhteyksistä. Se muistuttaa meitä siitä, että lajien elinympäristöt eivät ole selvärajaisia saarekkeita, vaan osa laajempaa, dynaamista kokonaisuutta. Suojelemalla kosteikkoja ja rantaluontoa emme turvaa ainoastaan kalojen ja vesilintujen elämää, vaan ylläpidämme koko ravintoverkkoa, johon myös kyy kuuluu. Kun seuraavan kerran olen kalassa ja näen käärmeen luikertelevan rantakivikossa, en näe siinä vain yksittäistä matelijaa. Näen elintärkeän lenkin ketjussa, joka yhdistää maan ja veden. Se on osoitus siitä, kuinka kaikki luonnossa on lopulta yhteydessä toisiinsa.