“Hauki” on yksi Suomen yleisimmistä kalalajeista, mutta myös maailmanlaajuisesti se on todella yleinen kalalaji. Haukia elää lähes kaikissa pohjoisen pallonpuoliskon vesistöissä kuten Yhdysvalloissa ja Kanadan eteläosissa, Iso-Britannian vesistöalueilla, tietyissä osissa Venäjää sekä lähes kaikkialla Euroopassa Iberian niemimaan aluetta lukuun ottamatta. Haukea on joissain tapauksissa yritetty istuttaa vesialueille, joissa sitä ei ole aiemmin tavattu. Seurauksena tästä on joissain tapauksissa syntynyt ekologisia ongelmia. Haukia käytetään joskus poistamaan vesistöstä ei-toivottuja kalakantoja. Hauen elinikä saattaa vaihdella paljonkin, mutta keskimäärin se elää noin seitsemän vuotta ja enimmillään jopa parikymmentä vuotta.

Hauki on ennen kaikkea saalistaja, minkä näkee jo kalan ulkomuodosta. Hauella on hiukan jopa ankan nokkaa muistuttava kärsämäinen nokka, pitkänmallinen ja virtaviivainen vartalo sekä pienet, suhteellisen takana sijaitsevat evät. Hauen väri saattaa olla hyvinkin vaihteleva sen elinympäristöstä riippuen ja esimerkiksi leväpitoisemmissa vesistöissä elävät hauet ovat usein vihreämpiä tai kellertävämpiä kuin muut lajitoverinsa. Itämeressä elävät hauet puolestaan ovat hiukan keskimääräistä kellertävämpiä. Hauen väritys muuttuu iän myötä ja mitä vanhemmaksi hauki varttuu, sitä ruskeammaksi tai jopa harmaammaksi se muuttuu. Urospuolinen hauki kasvaa usein täysimittaiseksi tultuaan noin 30-100 senttimetrin pituiseksi ja naaraspuolinen hauki jopa 150 senttiä pitkäksi. Painavimmillaan hauki voi olla peräti 35-kiloinen vonkale. Hauki elää usein suhteellisen matalissa kaislikoissa, ruohikkoisilla vesistöalueilla ja kivikkoisissa rannikkovesissä, joissa sen on helppo väijyä saalistaan. Haukea tapaa yleisesti järvissä eikä niinkään usein meressä lukuun ottamatta Itämeren aluetta, joka onkin poikkeuksellinen maailmanlaajuisestikin.

Harva tietää, että hauki on itse asiassa suhteellisen aggressiivinen kalalaji, jonka lähistöltä on muiden kalalajien paras pysyä loitolla etenkin ruuan ollessa kiven alla. Kun ruokaa on hankala löytää, esiintyy haukien keskuudessa ruuan anastamista toiselta ja jopa toistensa syömistä – suuremmat hauet pistelevät pienemmät lajitoverinsa suihin nälkää helpottaakseen. Hauen aggressiivisuus johtuu osittain myös kyseisen kalalajin poikkeuksellisen suuresta tilantarpeesta, sillä niillä on tarve omalle reviirilleen. Mitä isompi hauki on kyseessä, sitä suurempi on sen tarve omalle tilalle. Usein hauista pienimmät joutuvat piilottelemaan kaislikoissa paitsi kalastajilta ja linnuilta, myös isommilta lajitovereiltaan.

Hauki poikkeaa lajina esimerkiksi ahvenesta ja särjestä, sillä hauella on tapana olla paikallaan joskus pidempiäkin aikoja ja lopulta hyökätä äkkiä ja arvaamatta uhrinsa kimppuun, kun taas esimerkiksi särjet usein jahtaavat saalista väsymättä, kunnes ne saavat sen kiinni. Paitsi lajitovereitaan, hauet syövät myös erilaisia pikkukaloja, mutta myös esimerkiksi taimenia ja jopa lohia. Lisäksi hauille maistuvat toukat, pienet vesiliskot, katkat ja ravut. Ei myöskään ole ennenkuulumatonta, että hauki pistelee poskeensa esimerkiksi pieniä lintuja tai jopa pienikokoisia nisäkkäitä!